Blastrin Inkoon Joddböleen rakennettavan terästehtaan ympäristövaikutusten arvioinnin (YVA) suorittaa AFRY. AFRYn alikonsultit ovat Blastrin toimeksiannosta suorittaneet kesän 2024 aikana kattavia tutkimuksia hankkeen vaikutusalueella merellä. Näitä ovat mm. sedimentti- ja pohjaeläintutkimukset sataman ruoppausalueella ja meriläjitysalueella, vesikasvillisuuden sukelluskartoitus sataman läheisyydessä sekä kalastusselvitykset. Lisäksi AFRY on toteuttanut yksityiskohtaisen mallinnuksen hankkeen aiheuttamasta lämpökuormasta mereen.
Itämerta lämmittävä vaikutus arvioidaan huomattavasti aiempaa vähäisemmäksi
Inkoon terästehtaan vesistökuormitus liittyy erityisesti tehtaan toimintojen jäähdytykseen, johon tarvitaan vettä. Tällä hetkellä YVA-menettelyssä arvioidaan neljää eri jäähdytysvaihtoehtoa, joiden lämpökuormat vaihtelevat tasoilla 0 MW-420 MW.
Blastr tiedotti jo keväällä 2024 luopuneensa hankkeen alkuvaiheessa tutkitusta, täysin merivesijäähdytykseen perustuvasta vaihtoehdosta, sillä sen merta lämmittävä vaikutus olisi ollut huomattava.
"YVA:n tarkoituksena on tunnistaa ympäristön kannalta parhaat mahdolliset tavat toteuttaa hanke, ja me Blastrilla valitsemme teknologisia ratkaisuja myös ympäristön ehdoilla. Merta lämmittävän vaikutuksen minimointi on yksi konkreettinen esimerkki tästä. Teknisten ratkaisujen myötä hanke on mahdollista toteuttaa EU:n vesipuitedirektiivin mukaisesti siten, että Itämeren tila ei heikenny", sanoo Blastrin tekninen johtaja Mikael Lindvall.
Tehtaan toiminnasta syntyy erityyppisiä vesijakeita, jotka puretaan olemassa olevia purkurakenteita pitkin Fagervikenin lahden purkupisteeseen. Kyseessä on sama paikka, mihin aiemmin purettiin paikalla sijainneen hiilivoimalan jäähdytysvedet.
Tehtaalta mereen purettavat vedet koostuvat valtaosin merijäähdytysvedestä, makean veden valmistuksesta syntyvästä rejektivedestä, jäähdytystornien poistovedestä sekä käsitellyistä eli puhdistetuista prosessijätevesistä.
Vesijakeet puretaan mereen vain, jos niiden kuormitus alittaa ympäristöluvassa sallitut pitoisuusrajat. Vesien testausta ja tarkkailua tullaan tekemään vuorokauden välein.
Mallinnukset tukevat arvioita
AFRY on laatinut neljän vuoden sää- ja virtausdataan perustuvat mallinnukset koskien purkuvesien lämpökuormaa ja suolapitoisuutta.
Nyt arvioitavissa vaihtoehdoissa jäähdytysvetenä käytettävän meriveden laatu ei muutu kemiallisesti, mutta jäähdytysveden lämpötila nousee. Mereen johdettavan veden lämpötila on korkeintaan 33°C, ja vesi viilenee tehokkaasti sekoittuessaan kylmempään meriveteen.
AFRY:n arvioinnin mukaan, jos meriveden lämpötilan nousu on jatkuvasti yli 1°C, vaikutukset voivat alkaa näkyä esim. kasvilajistossa. Suuremmilla lämmönnousuilla vaikutukset ovat merkittävämpiä ja sitä suurempia, mitä suurempi lämmönnousu.
”Mallinnukset osoittavat, että yli yhden asteen ylittävä meriveden lämmönnousu rajoittuu 0–200 MW lämpökuormitusvaihtoehdoilla pääosin sataman alueelle. 400 MW kuormituksella veden pintakerroksen lämmönnousu on noin asteen suurempi kuin 200 MW kuormalla, ja ajoittain 1–2 asteen lämmönnousu voi ulottua koko Fagervikenin lahdelle. Talvella 0–200 MW lämpökuormitusvaihtoehdot vaikuttavat jääpeitteeseen varsin vähän. 400 MW lämpökuormalla lahden alue pysyi mallinnuksissa enimmäkseen jäättömänä”, Lindvall kertoo.
Mereen purettavat jäähdytys- ja prosessivedet sisältävät myös pieniä määriä kiinto- ja haitta-aineita. Tehtaan jätevesienkäsittely suunnitellaan huomioiden paras käyttökelpoinen tekniikka ja BAT-AEL-päästötasot. Päästötasoissa huomioidaan myös Inkoon merialueen tila ja olemassa oleva toleranssi sekä noudatetaan tulevan ympäristöluvan määräyksiä.
Purkuvesien kiinto- ja haitta-ainekuormitusta arvioidaan myös osana YVA-menettelyä, ja niiden tuloksia julkistetaan myöhemmin syksyllä. Blastr tutkii myös käsiteltyjen prosessijätevesien uudelleenkäyttöä ja kierrätystä tehtaan sisällä.
Vedenottokapasiteettia Marsjön-järvestä ei kasvateta
Terästehtaan toimintaan tarvitaan myös makeaa vettä, jota saadaan merivedestä puhdistamalla sekä läheisestä Marsjön-järvestä. Marsjön-järven vedenottoluvan kapasiteettia ei ole tarkoitus kasvattaa aiemmasta Fortumin hiilivoimalan luvasta (208 m3/h). Vettä otetaan Marsjönistä mahdollisuuksien mukaan ja terästehtaalle haettavan luvan sallimissa rajoissa. Pääosa terästehtaalla tarvittavasta suolavapaasta vedestä valmistetaan merivedestä ja käänteisosmoosilaitoksen kapasiteetti mitoitetaan siten että kaikki tarvittava suolavapaa vesi voidaan valmistaa tarpeen mukaan merivedestä. Tämä varmistaa, että teräksentuotantoa voidaan jatkaa, vaikka vedenotto Marsjönistä ajoittain ei olisi mahdollista.
Päivitetyt vaikutusarviot luettavissa Blastrin verkkosivuilla
Vesistömallinnustulosten lisäksi Blastr on julkistanut uusia arvioita muun muassa hukkalämpöjen hyödyntämiseen, talous- ja saniteettivesiin sekä pohjaveteen, tehtaan sivuvirtoihin ja jätteisiin sekä alustavaan kaatopaikkasuunnitelmaan, sataman toimintoihin, laivaliikenteeseen, tehtaan energiankäyttöön sekä ilma ja melupäästöihin.
Yhteenveto uusista ympäristövaikutusten arvioinneista on saatavilla kokonaisuudessaan Blastrin verkkosivuilla.
Inkoon terästehdas on merkittävin osa Blastrin integroitua vihreän teräksen tuotantoketjua, jonka tavoitteena on vähentää terästuotannon hiilidioksidipäästöjä 90 %. Teräksen valmistuksen osuus maailman hiilidioksidipäästöistä on 9 %, mikä vastaa lähes kolmasosaa kaikista teollisista hiilidioksidipäästöistä.
“Blastr on avainasemassa ilmastonmuutoksen vastaisessa taistelussa, sillä hiilineutraaliutta ei voida saavuttaa ilman kestävää teräksenvalmistusta. Blastrin kaltaisten start-uppien tehtävänä on kiihdyttää muutosta kohti vähähiilistä teollisuutta ja yhteiskuntaa”, sanoo Blastrin maajohtaja Antti Kaikkonen.
Blastrin Inkoon terästehtaan arvioidaan synnyttävän 5 600 pysyvää työpaikkaa, joista 1000 on suoria työpaikkoja terästehtaalla.
Lisätietoja:
Antti Kaikkonen, maajohtaja, Blastr Green Steel
Puh. +358 50 453 6308
antti.kaikkonen@blastr.no
Blastr Green Steel
Blastr Green Steel aikoo vähentää hiilidioksidipäästöjä teräksen arvoketjusta kehittämällä integroidun teräksen arvoketjun pohjoismaisia etuja hyödyntäen. Yritys aikoo valmistaa 2,5 miljoonaa tonnia kilpailukykyistä ultra-matalaa CO₂- terästä hyödyntämällä paikallisia raaka-aineita ja fossiilivapaata energiaa sekä soveltamalla kiertotalousperiaatetta koko arvoketjussaan noin 90 prosenttia pienemmillä luokan 1-3 päästöillä perinteiseen terästuotantoon verrattuna. Blastr Green Steelin odotetaan kasvavan yhdeksi Pohjoismaiden suurimmista teollisuuden startupeista. Blastr on osa pohjoismaista Vanir Green Industries - sijoitusyhtiötä. Lisätietoja: www.blastr.no
